Syksyn alussa Emil Randemo ja Douglas Dahlberg matkustivat Outside Travelsilta Ebrojoen suistoon yhdessä kahden muun urheilukalastajan kanssa viettämään muutaman päivän sinievätonnikalan kalastuksen parissa. Matkalla mukana oli myös Daiwan lähettiläs ja urheilukalastuksen tunnettu nimi Anders Krus.
Matka sujui hyvin, ja perillä odottivat 26 asteen lämpötila, aurinko ja hienot olosuhteet merellä. Kalastus oli juuri niin aktiivista kuin olimme toivoneet, alueella oli runsaasti tonnikalaa ja useita tilanteita, joissa kalat saalistivat sardiineja pinnassa. Niiden välissä jäi runsaasti aikaa uimiseen, hyvään ruokaan ja muutamaan kylmään kalastuksen jälkeen.
Tonnikala saalistaa sardiineja pinnassa
Kalastuksessa hienointa oli sen visuaalisuus. Kun tonnikalat löysivät sardiiniparven, vedenpinta saattoi yhtäkkiä alkaa kiehua. Sardiinit lensivät vedestä samalla, kun tonnikalat syöksyivät suoraan parven läpi.
Silloin oli tärkeää päästä nopeasti oikeaan paikkaan ja saada syötti sinne, missä kala saalisti. Useaan otteeseen tonnikalan saattoi nähdä nousevan ja ottavan sardiinin tai syötin pinnasta, mikä tekee kalastuksesta huomattavasti jännittävämpää kuin silloin, kun vain odottaa iskua, jota ei näe tulevan.
Kun sinievätonnikala vihdoin tarttuu
Tonnikalan tärppiä on vaikea verrata juuri mihinkään muuhun. Kun kala iskee, tuntee heti, kuinka paljon voimaa siinä on. Siima alkaa kirskua ja juoksee nopeasti kelalta, minkä jälkeen alkaa työ siiman takaisin saamiseksi ja kalan hallintaan saamiseksi.
Saimme päivien aikana kokea paljon toimintaa ja useita hienoja taisteluita. Tämä on fyysisesti vaativaa kalastusta, mutta ennen kaikkea erittäin hauskaa, koska ympärillä tapahtuu niin paljon. Yhtenä hetkenä istut veneessä kahvilla ja etsit merkkejä kalojen aktiivisuudesta, ja seuraavassa joku seisoo vapa täysin taipuneena.
Kolmoistaistelu viimeisessä valossa
Yksi matkan ehdottomista kohokohdista koettiin viimeisessä valossa. Koko vedenpinta alkoi kiehua saalistavista tonnikaloista, ja yhtäkkiä meillä oli kolme kalaa kiinni samanaikaisesti.
Veneessä riitti tekemistä. Kolme vapaa, kaksi kalaa ja ympärillämme yhä saalistavia tonnikaloja. Lopulta saimme kaksi kalaa veneeseen, ja päivä päättyi juuri sillä tavalla, josta puhutaan vielä pitkään sen jälkeen, kun vene on palannut satamaan.
Jos haluat lukea lisää siitä, miten me Outside Travelsilla olemme toteuttaneet matkan, löydät kaikki tiedot Ebron suiston kalastusmatkastamme täältä.
Katso kalastusmatka Ebron suistoon
Hyvä tunnelma veneellä
Tällaisen matkan suuri osa on tietenkin myös se porukka, jonka kanssa kalastetaan. Meitä oli matkalla neljä, ja veneellä vietetään monta tuntia yhdessä keskustellen paljon kalastuksesta, välineistä, vanhoista matkoista ja kaikesta mahdollisesta siltä väliltä.
Andersin ollessa mukana puhe kääntyi luonnollisesti myös välineisiin ja kalastukseen. Hänellä on pitkä kokemus urheilukalastajana ja hän toimii Daiwan lähettiläänä, joten puheenaiheista ei todellakaan ollut pulaa tärppien välillä.
Kun joku saa kalan koukkuun, koko vene osallistuu. Vavat on siirrettävä syrjään, kalan liikkeitä seurataan veneen ympäri ja kaikki haluavat nähdä, mitä tapahtuu. Se on suuri osa sitä, mikä tekee tällaisesta kalastuksesta niin hauskaa yhdessä.
Uimista, mereneläviä ja iltoja kylässä
Kalastuksen jälkeen tahti hidastui kunnolla. Kun lämpötila oli 26 astetta ja aurinko paistoi, oli melko itsestään selvää ehtiä uimaan palatessamme mereltä.
Iltaisin söimme kylässä muun muassa mereneläviä, paellaa, viiniä ja olutta. Se on osa matkaa, josta pidämme todella paljon. Koko päivä on keskitytty kalastukseen, ja sen jälkeen voi istua alas, syödä hyvin ja käydä läpi päivän tapahtumat.
Ruoka oli itse asiassa yksi asioista, joista puhuimme paljon matkan jälkeen. Ei siksi, että sen pitäisi olla hienostunutta, vaan koska se sopii niin hyvin yhteen muun kanssa. Kalastusta koko päivän, uinti mereltä palatessa ja sitten pitkä yhteinen illallinen.
Matka, jonka teemme mielellämme uudelleen
Ebron suistosta mieleen jäi ennen kaikkea kokonaisuus. Kalastus oli matkan pääsyy ja tarjosi paljon toimintaa, mutta matkasta muodostui yhtä lailla muutama todella hieno yhteinen päivä.
Kun matkustaa pienellä porukalla, kalastaa koko päivän, käy uimassa palatessaan ja lähtee sitten illalla yhdessä ulos syömään, siihen on vaikea kyllästyä. Kun tähän lisää pinnassa sardiineja jahtaavat tonnikalat sekä viimeisen valon aikaan käydyn triplakamppailun, ymmärtää melko nopeasti, miksi palaamme mielellämme takaisin.
Sen ei tarvitse olla tämän monimutkaisempaa. Hyvää kalastusta, hyvää ruokaa ja hyvää seuraa, jonka kanssa jakaa kokemukset.